Meillä ei murjoteta – ei koskaan, eikä varsinkaan kesällä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kas, kesä on täällä taas! Huomasitteko? Ei varmaan mennyt keneltäkään ohi. Meille rantakerttulaisille kesä on tietysti vuoden odotetuinta ja vilkkainta aikaa. On ollut kohta jo seitsemän vuotta! On futisturnausta, terassihumua, kiivasta kokkailua ja sokerina pohjalla tietenkin parhaista parhaimmat Country Club -festarit! Oijoi!

Ja salassahan tätä piti vielä pitää, mutta kerrottakoon nyt, että upeasti sujuneiden Aura-goal-futiskisojen jälkeen päätimme pitää elokuussa koriskisat samassa hengessä. Lisää tietoa luvassa. Pysykää kuulolla…

Kiirettä siis pitää ja siitä me tykkäämme! Syy siihen, miksi meillä ei kiukutella kiireen keskellä, on sangen simppeli: tykkäämme työstämme ja toisistamme. Ette kuitenkaan ehkä usko, joten nykäisimme hihasta muutamaa meikäläistä. Anni, Julia, Ida ja Tero kertovat, mikä saa heidät viihtymään. Siis töissä.

 

Anni, kokki

“Toisinaan laitamme aamuisin Antti Tuiskun täysillä soimaan ja twerkaten hoidamme kaiken kuntoon ennen ovien avaamista.”

“Viime vuoden Tall Ship Races -tapahtuma oli kesän kiireisin ja mieleenpainuvin viikonloppu. Hullussa kiireessä ei voinut kuin paahtaa menemään, mutta mikäs siinä, kun homma toimi ja jokainen antoi itsestään 110%. Hymyhuulilla tykitettiin ruokaa pöytään. Se fiilis ja ylpeys itseä sekä huikeita työkavereita kohtaan kovan viikonlopun jälkeen on koukuttavaa tässä työssä. Työkavereista tulee toinen perhe, jota näkee kesällä melkeinpä enempi kuin oikeaa perhettä!
Vastapainona kesän hulinoille nautin myös hiljaisista talvisista arki-illoista. Talvisin saa puuhastella rauhassa, kokkailla spesiaaleja annoksia henkilökunnalle ja pitää paikat järjestyksessä. Mikäs sen parempaa kuin siisti ja järjestelmällinen työympäristö!

Toisinaan laitamme aamuisin Antti Tuiskun täysillä soimaan ja twerkaten hoidamme kaiken kuntoon ennen ovien avaamista.

Kerran kesken kiireen työkaverini toi minulle banaanin ja määräsi aikarajan, jolloin banaani tulee olla syötynä. Kiitollisena popsin banaanin ja mietin, kuinka mukavan välittäviä kollegoja minulla onkaan! Toivottavasti tämä välittäminen ja hyvä boogie näkyy asiakkaillekin!”

 

Julia, tarjoilija

“Kuka hullu jää 10-tuntisen työpäivän jälkeen vielä hengaamaan työpaikalle?!”

“Neljäs kesä osaltani on nyt alkamassa Rannassa. Jotain hyväähän tässä paikassa on oltava, kun täällä niin kauan on viihtynyt ja vuosi toisen jälkeen tänne palaa. Mutta mikä tekee Rantakertusta niin huipun?

No ainakin työporukka. Mulle ilmapiiri on erittäin tärkeä, enkä missään nimessä jaksais neljännen (ja varmaan vidennen ja kuudennen) kesän kiireitä, jos ei meillä olisi joka kesä ollut huippuporukka kasassa. Työpaikalla kuluu kuitenkin suhteellisen paljon aikaa joten olisi sääli, jos ne tunnit eivät kuluisi rattoisasti. Niin kliseeltä kun se kuulostaakin niin minulle Rannasta on tullut toinen koti ja perhe.

Työpaikallahan ei kuulu viihtyä (vaan ahertaa!), mutta työntekijä toisensa perään näkyy vapaa-ajallakin hengailemassa RantaKertussa. Kuka hullu jää 10-tuntisen työpäivän jälkeen vielä hengaamaan työpaikalle?! No ehkä se kertoo jotain viihtyvyydestä. Myönnän itsekin joskus (usein) sortuneeni tähän.

Työporukan henki testataan parhaiten kiireisinä päivinä, jotka itseasiassa on niitä mun lemppareita! Niinä päivinä tarvitaan rasvattua yhteistyötä ja ehkä ripaus idioottimaista huumoria, ja nämä asiat ovat kunnossa Rantakerussa. Kyllä se vaan joka kerta tuntuu hyvältä kun työkaveri tulee ottamaan kovan kiireen keskellä olkapäästä ja sanoo että mene hetkeksi istumaan alas. Tai edes tuo vaikka ison lasin juotavaa! Parasta on, että porukasta löytyy ihmisiä laidasta laitaan, ja kaikki saa olla niin outoja (sekopäitä) kun ovat. Koen olevani työpaikkassa, jossa pidetään työtekijöistä huolta, niin omistajat kuin esimiehet, mutta myös työkaverit huolehtivat toisistaan.

Muistoja on tullut vuosien varrella niin paljon että en edes tiedä mistä aloittaa. Tänään jouduin todella miettimään, miksi palaan RantaKerttuun nyt neljättä kesää? Vastauksen voisin varmaan tiivistää, että mihin sitä nyt viihtyisän kodin vaihtaisi?”

 

Ida, tarjoilija

“Vaikka musta vielä joskus lääkäri tuleekin, niin onneksi mulla on vielä monta hyvää kesää edessä täällä tiskin takana.”

Mun ura Rantakertussa alkoi kesällä 2015, ja kun taas tuli kutsu kesätöihin, en epäröinyt hetkeäkään. Alusta asti töihin on ollut kiva tulla enkä muista kyllä päivääkään, että olisin lähtenyt töistä huonolla mielellä. Yleensä tulee jäätyä hengaamaan vielä työvuoron päätyttyäkin, kun ei vaan tee mieli lähteä vielä kotiin. Miten töissä voi sitten olla niin kivaa?

Meillä on joka kesä ollut ihan todella hyvä ja osaava porukka kasassa. Kesä on meidän kulta-aikaa, jolloin päästään testaamaan, miten porukan rahkeet riittää kaiken kiireen keskellä. Paras muisto pahimmista kiirepäivistä on viime kesältä, kun olimme äkillisen sairastapauksen vuoksi lounaalla erittäin alimiehitettyjä emmekä ensimmäiseen kahteen tuntiin vaihtaneet sanaakaan työkavereiden kanssa ja silti kaikki tuntui toimivan kuin tanssi. Kiireiset päivät ovatkin itse asiassa mun lemppareita, ja niitä meillä riittää.

Koen, että Rantakertussa meistä työntekijöistä pidetään hyvää huolta. Pelkkä puhelu esimieheltä saa hymyn huulille ja usein jutellaan muustakin kuin työjutuista. Meillä myös moikataan iloisesti töihin tultaessa ja vuoron päätteeksi kiitetään päivästä kaikkia töissä samaan aikaan olleita.

Kaiken kaikkiaan oon todella kiitollinen mun työpaikasta Rantakertussa ja päivääkään en vaihtaisi pois. Vaikka musta vielä joskus lääkäri tuleekin, niin onneksi mulla on vielä monta hyvää kesää edessä täällä tiskin takana.”

 

Tero, ravintolapäällikkö

“…vähän niinku pitkän lenkin jälkeen, jos vaan kävisin lenkillä.”

“Olen ollut Ravanttien ravintoloiden palveluksessa jo vähän pidempään. Aloitin Pippurimyllyn keittiössä oppisopimuksella 19 vuotta sitten. Sitten olin Hugossa baarimestarina. Sieltä siirryin Kertun keittiöpäälliköksi ja lopulta RantaKertun ravintolapäälliköksi. Näiden etappien jälkeen ymmärtää paremmin, mitä tapahtuu tiskin molemmin puolin.

Näihin vuosiin mahtuu kohtuullinen määrä kaikenlaisia anekdootteja, mutta…

…sanotaan niin, että kovasta työkiireestä selviäminen on upea tunne. Siihen jää koukkuun. Vähän niinku pitkän lenkin jälkeen, jos vaan kävisin lenkillä.

Tällä mentaliteetilla jaksaa ja viihtyy töissä. Oman piristyksensä tuovat uudet kesätyöntekijät, joiden into välittyy myös meihin vanhoihin kettuihin. Mainiosti ollaan viihdytty yhdessä.

Levätäkin täytyy, ainakin välillä. Juhannus on meille kaikille tauon paikka. Hetki ladata akkuja ja nauttia vapaahetkistä perheen seurassa. Silloin ehtii mökkeillä ja laittaa rauhassa ribsejä ja entrecoteja. Aijai.”

 

Täytämme seitsemän vuotta! Juhlistetaan kouluikään ehtinyttä RantaKerttua kunnon skaballa! Mitä ruokaa sinä kokkaat juhannuksena? Kerro se meille! Vastaa kuvalla tai vaikka reseptillä Facebookissa! Vastaajien kesken arvotaan ruuat ja juomat kahdelle RantaKertussa!

1 thought on “Meillä ei murjoteta – ei koskaan, eikä varsinkaan kesällä!”

  1. Kaffeplöröllä (talon) mennään!
    1. Sijoita kupin pohjalle kolikko.
    2. Kaada kuppiin kahvia kunnes kolikko ei enää näy.
    3. Kaada kahvin sekaan viinaa kunnes kolikko taas näkyy.
    4. Ota ja nauti!
    5. Toista…
    Vinkki! Talonkahviplörön saat, kun lisäät reseptiin oman salaisen ainesosasi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *